YK-tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan

YK-tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan

Liikenteen päästövähennystoimilla ilmastonmuutosta vastaan

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) laatimisen tueksi Traficomissa tehtiin syksyllä 2024 useita liikenteen päästövähennystoimiin liittyviä vaikutusarvioita toimenpiteistä, joiden avulla taakanjakosektorin päästökuilua suhteessa päästövähennystavoitteisiin voitaisiin kuroa umpeen.  Traficomissa osallistuttiin myös sosiaalirahaston valmisteluun etenkin sen sosiaalisen ilmastosuunnitelman valmistelun osalta, jossa suunniteltiin rahoitettavia toimenpiteitä ja tehtiin vaikutusarviointeja toimenpiteistä ja liikenneköyhyyden nykytilasta Suomessa.

Traficom osallistui virkamiestyöryhmään, joka tuki fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupan lainvalmistelua. Laki toimeenpanee EU:n päästökauppadirektiivin, jonka myötä EU:ssa käynnistetään vuonna 2027 rakennusten, tieliikenteen ja eräiden muiden toimialojen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa. 

Meriliikenne liitettiin osaksi EU:n nykyistä päästökauppajärjestelmää vuoden 2024 alusta alkaen. Meriliikenteen päästökauppa koskee toistaiseksi aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5 000 ja jotka kuljettavat rahtia ja matkustajia kaupallisissa tarkoituksissa. Velvoite on porrastettu siten, että alkaen vuodesta 2024, laivayhtiöiden on palautettava päästöoikeudet, jotka kattavat 40% vuoden aikana raportoiduista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2025 prosenttiosuus nousee 70%:iin. Vuodesta 2026 eteenpäin, laivayhtiöt palauttavat päästöoikeudet täysimääräisesti, kattaen myös metaani- ja dityppioksidipäästöt. Traficom toimii meriliikenteen osalta direktiivin mukaisena toimivaltaisena viranomaisena ja laivayhtiöiden hallinnointiviranomaisena.

Lentoliikenteessä päästökauppadirektiivin uudistaminen konkretisoitui Suomessa uuden päästökauppalain kautta, joka sisältää EU:n päästökaupan lisäksi myös ICAO:n päästöjärjestelmää CORSIA:a koskevat kansalliset säädökset. Traficom on toiminut molemmissa järjestelmissä toimivaltaisena viranomaisena jo usean vuoden ajan. Uutena tehtävänä Traficomista tuli ReFuelEU Aviation -asetuksen toimivaltainen viranomainen suhteessa ilma-aluksen käyttäjiin ja lentoaseman pitäjiin. Asetuksen tavoitteena on vähentämään ilmailualan hiilidioksidipäästöjä mm. läpitankkauskiellon myötä sekä edistää kestävien lentopolttoaineiden (SAF) käyttöä kasvattamalla perinteiseen lentopolttoaineeseen sekoitettavan SAF:n osuutta.

Traficom tuki liikenne- ja viestintäministeriötä merenkulun ympäristönsuojelulain muutosten valmistelussa. Lainsäädäntö täydentää EU:n FuelEU Maritime -asetusta, joka edistää uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä ja jonka velvoitteet astuvat voimaan 2025 alusta. Suomi ottaa käyttöön saaripoikkeuksen Ahvenanmaan reiteillä ja satamissa, jolloin niiden energiankäyttö ei kuulu asetuksen piiriin. Tämä poikkeus on voimassa vuoteen 2029 asti. Lisäksi säädökset määrittelevät asetuksen vaatimat seuraamukset ja nimittävät Liikenne- ja viestintäviraston toimivaltaiseksi viranomaiseksi FuelEU Maritime -asetuksen toteutuksessa.

Jakeluinfra-asetuksen (AFIR) osalta valmistauduttiin viranomaisten toimeenpanotehtäviin sekä tuettiin liikenne- ja viestintäministeriötä kansallisen jakeluinfraohjelman valmistelussa.

Tuet liikenteen päästöjen vähentämiseksi autoilijoille 2024

Vuonna 2024 hankintatukea haettiin Traficomilta useaan eri kohteeseen. Hankintatukea myönnettiin paketti- ja kuorma-autoille, tarkentaen sähkö- kaasu- ja vetykäyttöisille paketti- ja kuorma-autoihin. Lisäksi tukea voitiin hakea henkilöauton muuntamiseen etanoli- tai kaasukäyttöiseksi.

Hankinta- ja muuntotukien tarkoituksena on vähentää liikenteen päästöjä. Hankintatuet tukevat osaltaan sitä, että liikenteessä käytetään ajoneuvoja, jotka ovat ympäristöystävällisempiä, kuin ajoneuvot, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita. Hankintatuilla voi olla myös vaikutusta markkinoiden kehittymiseen siten, vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien ajoneuvojen tarjonta on houkuttelevampaa yksityishenkilöille ja yrityksille. 

Sähkökäyttöisille pakettiautoille hankintatukea myönnettiin vuoden 2024 aikana yhteensä 1,8 miljoonan euron edestä ja sähkökäyttöisille kuorma-autoille 1,1 miljoonaa euroa. Kaasukäyttöisille kuorma-autoille tuen määrä oli yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Henkilöautojen muuntamiseen etanoli- tai kaasukäyttöisiksi muuntotukea myönnettiin yhteensä 104 000 euroa.

Hankinta- ja muuntotuet ovat erinomainen keino vaikuttaa kotimaan liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Antti Mört, erityisasiantuntija