Kyberpalveluilla tietoa kyberturvallisuuden tasosta
Kyberturvallisuuskeskuksen tuottamien ja tarjoamien palveluiden avulla organisaatiot saavat arvokasta tietoa omasta kyberturvallisuuden kypsyystasostaan sekä osallistuvat kansallisen kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamiseen. Havainnoista saatava tieto auttaa organisaatioita suojaamaan omaa toimintakykyään sekä varmistamaan tarjoamiensa palveluiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden.
Kyberturvallisuuskeskuksen palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia ja kuuluvat kaikille. Osa palveluista on suunnattu tukemaan valtionhallinnon ja huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden kyberturvallisuutta.
Palveluita on kehitetty yhdessä esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Toiminnan ytimessä on yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten kanssa. Kyberuhkien torjunta on joukkuepeliä.
Kybermittari (Ulkoinen linkki)
Toimintaympäristön muutokset, kuten käyttöönotetut uudet teknologiat (AI, pilvi), uhkaympäristön muutokset ja uusi sääntely ovat entisestään lisänneet tarvetta ja kiinnostusta kyberturvallisuuden hallintaan, mittaamiseen, riskienhallintaan ja kyvykkyyksien nykytasoon. Kybermittarilla on tuettu turvallisuuden kypsyystason arviointia ja tuotu mukaan mm. viittauksia sääntelyyn ja standardeihin, jotta asiakkaiden on helpompi saada kokonaiskuva ja valita tarvittavia kehitystoimenpiteitä.
Asiakaspalautteen perusteella yhdeksi vuoden 2026 painopisteeksi on muodostumassa käyttöönoton helpottaminen sekä käytettävyyden parantaminen. Muutamia ristiinviittauksia toisiin standardeihin tai nykyisiin parhaisiin käytäntöihin on myös toivottu lisättäväksi. Päätavoitteena on edelleen auttaa organisaatiota tulosten perusteella arvioimaan, miten se nykyisillä kyvykkyyksillä pystyy vastaamaan toimintaympäristönsä muuttuviin uhkiin ja mitä tulisi kehittää.
HAVARO (Ulkoinen linkki)
HAVARO-palvelu havaitsee suomalaisiin yrityksiin kohdistuvia vakavia tietoturvauhkia ja varoittaa niistä. HAVAROn kehittämistä jatkettiin vuonna 2025 määrätietoisesti, jotta palvelu vastaa nopeasti kehittyvän teknologian, monimuotoistuvien uhkakuvien sekä asiakasorganisaatioiden tarpeisiin.
Kyberturvallisuuskeskus on käynnistänyt havaron seuraavan sukupolven kehityshankkeen jossa on tavoitteena rakentaa havainnointikykyä joka vastaa 2030-luvun vakavien kyberturvallisuuden uhkien muodostamiin haasteisiin. Kehityshankkeessa on tarkoitus tutkia uusia tapoja tunnistaa, vaihtaa tietoa sekä tuottaa keskeisille sidosryhmille tilannekuvaa
Hyöky (Ulkoinen linkki)
Hyöky on Kyberturvallisuuskeskuksen tuottama kansallinen hyökkäyspintakartoituspalvelu, jonka tavoitteena on parantaa organisaatioiden kyberturvallisuutta. Hyöky on maksuton ja helppokäyttöinen palvelu, joka kartoittaa organisaation hyökkäyspinnan julkisissa tietoverkoissa. Palvelun avulla organisaatio saa kokonaiskuvan omasta hyökkäyspinnastaan ja pystyy ennakoimaan siihen kohdistuvia tietoturvauhkia.
Hyöky-hankkeen valtiovarainministeriön rahoittama palvelukehitys saatiin päätökseen syksyllä 2024. Kehitystyötä edelsi laaja pilotointijakso huoltovarmuuskriittisissä organisaatioissa, erityisesti kuntasektorilla.
Vuoden 2025 aikana Hyöky-palvelua ryhdyttiin uudistamaan. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa palvelun tarjoaminen entistä laajemmin suomalaisille organisaatioille. Uusia asiakkaita on tarkoitus ottaa palvelun piiriin arviolta toukokuussa 2026.
Yhteistyöryhmät luovat edellytykset tiedon turvalliselle käsittelylle ja jakamiselle
Kyberturvallisuuden hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa tiedonvaihtoa uhista, mahdollisuuksista ja keskinäisriippuvuuksista. Mikään toimija ei yksin pysty luomaan riittävää tilannekuvaa, joten yhteistyö on välttämätöntä. Kyberturvallisuuskeskus tukee ja mahdollistaa luottamuksellista monenkeskistä tiedonvaihtoa monissa kanavissa ja verkostoissa Suomessa. Kyberturvallisuuskeskus myös osallistuu lukuisiin muiden tahojen järjestämiin tiedonvaihto- ja työryhmiin.
ISAC-ryhmät (Information Sharing and Analysis Centre) ovat aktiivisimpia monenkeskisen tiedonvaihdon foorumeita. Ne ovat toimialakohtaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia yhteistyöryhmiä. Ryhmien tarkoitus on mahdollistaa kyberturvallisuusasioiden luottamuksellinen käsittely ja tiedonjako osallistujien kesken. Ryhmissä jaettava tieto on olennainen osa kansallista kyberturvallisuuden kokonaistilannekuvaa. ISAC-ryhmät muodostavat laajan kansallisen verkoston, jolla on tärkeä rooli myös kyberturvallisuuteen liittyvien laajojen häiriötilanteiden hallinnassa ja näihin liittyvässä tiedonvaihdossa. Yhteistyötä häiriötilanteissa harjoitellaan myös säännöllisesti.
ISAC-ryhmiä toimi vuoden 2025 lopussa 16 toimialalla. Vuoden aikana perustettiin korkean teknologian yrityksiä yhteen kokoava HITECH-ISAC. Lisäksi HAVARO-palvelua käyttävillä organisaatioilla on ISAC:n tavoin toimiva käyttäjäryhmä. Yhteensä ryhmiä oli vuoden lopussa 22 kappaletta. Niiden jäseninä oli noin 300 organisaatiota ja niihin osallistui useita satoja henkilöitä. ISAC:ien jäsenet ovat pääasiassa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiä huoltovarmuuskriittisiä organisaatioita, julkishallinnon toimijoita ja turvallisuusviranomaisia.
Harjoitustoiminta vuonna 2025
Toimintakyvyn varmistaminen laajoissa kyberhäiriötilanteissa edellyttää ajantasaisen suunnittelun lisäksi säännöllistä harjoittelua sekä opittujen käytäntöjen jalkauttamista organisaatioon. Pelkkä harjoittelu ei riitä, ellei harjoituksista saatuja oppeja viedä käytäntöön ja integroida osaksi organisaation prosesseja ja toimintamalleja. Jalkauttaminen varmistaa, että harjoituksissa tunnistetut kehityskohteet johtavat konkreettisiin parannuksiin, mikä vahvistaa organisaation kykyä reagoida ja toipua kyberhäiriöistä entistä tehokkaammin.
Harjoitukset tarjoavat verkostoitumisen lisäksi arvokasta tietoa organisaatioiden operatiivisen toiminnan, johtamisen, viestinnän ja tilannekuvatoiminnan kehittämiseen. Tämä vaikuttaa suoraan organisaation kyvykkyyteen toipua kyberhäiriötilanteista nopeammin. Vuoden 2025 aikana kyberturvallisuutta koskeva harjoitustoiminta jatkui aktiivisena niin koti- kuin ulkomailla useissa kansallisissa varautumis- ja kyberpuolustusharjoituksissa. Harjoituksiin osallistuivat aktiivisesti kotimaassa toimivat keskeiset palveluntarjoajat sekä alan toimijat.
Harjoitustoiminnassa korostui myös operatiivisten rajapintojen vastuualueiden ja niihin liittyvien sopimusten tarkastelu sekä toipumiskyvykkyys. Kyberuhka voi kohdistua palvelukumppaniin ja heijastua sitä kautta omaan toimintaan. Tulevaisuudessa, erityisesti isommissa kansallisissa harjoituksissa, tullaan tarkastelemaan laajemmin toimialojen sisäisiä toimitusketjuja sekä toimialojen välisiä riippuvuuksia ja yhteistä tilannekuvaa.
Myös kansainvälinen harjoittelu on ollut aktiivista. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus osallistui Puolustusvoimien järjestämään Naton Cyber Coalition -harjoitukseen jo suunnitteluvaiheessa. Siviili- ja sotilasviranomaisten yhteisharjoituksissa mahdolliset haasteet tunnistetaan ja niihin pystytään reagoimaan yhteisesti ja nopeasti.
Kyberturvallisuuskeskusen harjoitustoiminto tukee yhteiskunnalle kriittistä harjoittelua, harjoitustoimintoon ja sen palveluihin voit tutustua sivuilla www.kyberharjoitukset.fi (Ulkoinen linkki)
Kansainvälisyys
Tiivis kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää Suomelle. Geopoliittisen tilanteen muutos on entisestään korostanut kansainvälisen yhteistyön merkitystä kyberturvallisuuden varmistamisessa. Kyberturvallisuusuhkat eivät lähtökohtaisesti noudata valtioiden rajoja, joten vaihtamalla tietoa ja kokemuksia kansainvälisten kumppaneiden kanssa voidaan uhkia torjua tehokkaammin ja nopeammin. Tästä on saatu hyötyä huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvan kehittämisestä aina kansalaisviestintään saakka.
Kohokohtia vuoden 2025 aikana oli mm. kahdenvälisten suhteiden tiivistäminen usean maan kanssa. Tästä yhtenä esimerkkinä on yhteisymmärryspöytäkirja (Memorandum of Understanding) (Ulkoinen linkki), joka solmittiin Kyberturvallisuuskeskuksen ja sen Ukrainan vastinparin välille. Suomi oli myös näkyvästi esillä erilaisissa luottamuksellisissa tiedonvaihtoverkostoissa.
Yhteistyötä tehdään myös sääntelyn, standardoinnin ja arviointien parissa. EU:ssa on viime vuosina säädetty useita kyberturvallisuuden parantamiseen tähtääviä säädöksiä. Näiden säädösten soveltamiseen liittyviä kysymyksiä, kuten soveltamisalaa ja velvoitteita, käsitellään EU:n työryhmissä. Kyberturvallisuuskeskus on osallistunut työhön, jotta voidaan vaikuttaa jäsenvaltioiden soveltamiskäytäntöihin ja varmistaa, että sääntely toimeenpannaan myös Suomessa mahdollisimman yhdenmukaisesti.
Turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseen keskittyvä Kyberturvallisuuskeskuksen NCSA-toiminto on osallistunut aktiivisesti sekä EU:n neuvoston että Naton turvallisuussäännöstöjen päivitystyöhön. Työhön osallistuminen on mahdollistanut Suomen näkökulmien huomioimisen päivittyvissä velvoitteissa sekä velvoitteisiin varautumisen jo ennakolta suomalaisissa tietojärjestelmissä ja tuotteissa, joita käytetään turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseen. Läheinen yhteistyö on lisääntynyt erityisesti myös kansallisten ja Naton tietojärjestelmien yhteenliityntöjen arvioinneissa ja hyväksynnöissä
Viestintä ja sidosryhmäyhteistyö
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta kiinnosti ylintä valtionjohtoa ja sidosryhmiä
Vuoden 2025 aikana Kyberturvallisuuskeskuksessa vieraili ylintä valtiojohtoa sekä useita keskeisiä sidosryhmiä. Vierailijoita olivat muun muassa tasavallan presidentti Alexander Stubb, EU komission teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen sekä eduskunnan puolustusvaliokunnan edustajat. Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit ovat myös vierailleet tutustumassa Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaan syksystä 2025 lähtien. Korkean tason vierailut kuvastavat Kyberturvallisuuskeskuksen vahvaa asemaa kansallisena kyberturvallisuuden asiantuntijaorganisaationa ja sen merkitystä suomalaisen yhteiskunnan digitaalisen turvallisuuden varmistamisessa.
Vierailujen aikana keskusteltiin muun muassa ajankohtaisista kyberuhkista, kyberturvallisuuden kansallisen varautumisen tasosta ja kehittämisestä sekä viranomaisten ja yhteiskunnan eri sektorien välisestä yhteistyöstä. Vieraita kiinnosti erityisesti se, miten Kyberturvallisuuskeskuksen analyysitoiminta, häiriönhallintakyvykkyydet ja tilannekuvapalvelut tukevat kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuutta sekä millaisia vaikutuksia uusilla nopeasti kehittyvillä teknologioilla, kuten tekoälyllä ja kvantilla on tulevaisuuden kyberturvallisuuteen.
Vuoden 2025 aikana käynnistyi myös Kyberturvallisuuskeskuksen asiakasneuvottelukunnan toiminta. Neuvottelukunta kokoaa yhteen keskeiset sidosryhmät vaihtamaan näkemyksiä, tuomaan esiin tarpeita ja osallistumaan keskuksen palveluiden sekä toimintamallien kehittämiseen. Neuvottelukunnan tavoitteena on vahvistaa strategista yhteistyötä, edistää tiedonvaihtoa ja varmistaa, että Kyberturvallisuuskeskuksen työ vastaa mahdollisimman hyvin yhteiskunnan muuttuviin kyberturvallisuustarpeisiin.
Viestinnällä keskeinen rooli yhteiskunnan kyberturvallisuuden vahvistamisessa
Vuosi 2025 oli Kyberturvallisuuskeskuksen viestinnälle poikkeuksellisen aktiivinen ja monipuolinen. Toimintaa vauhdittivat laajentunut yhteistyöverkosto sekä kasvava kiinnostus kyberturvallisuutta kohtaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Keskuksen asiantuntijat luennoivat ja kouluttivat säännöllisesti erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, mikä toi ajankohtaisen tiedon suoraan eri kohderyhmien käyttöön ja vahvisti Traficomin ja sen Kyberturvallisuuskeskuksen tunnettuutta keskeisenä turvallisuustoimijana. Asiantuntijat pitivät säännöllisesti luentoja esimerkiksi eri puolilla Suomea järjestetyillä alueellisilla maanpuolustuskursseilla sekä oppilaitoksissa.
Viestinnän rooli korostui entisestään osana yhteiskunnan varautumista ja kyberturvallisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Vuoden aikana panostettiin erityisesti viestinnän yhteistyön kehittämiseen yhteiskunnan eri sektorien kanssa sekä selkeään, saavutettavaan ja oikea-aikaiseen viestintään. Viestinnän keskeisenä tavoitteena on tukea kansalaisten, organisaatioiden ja viranomaisten kykyä toimia turvallisesti digitaalisessa yhteiskunnassa sekä erilaisissa häiriötilanteissa. Laajentunut yhteistyö eri viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollisti yhteisten kampanjoiden ja viestien tehokkaan jalkauttamisen.
Vuosi 2025 osoitti selvästi, että viestinnän rooli ja merkitys kyberturvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä kasvavat jatkuvasti. Kyberuhkien nopea kehittyminen korostaa tarvetta ajantasaiselle, luotettavalle ja ymmärrettävälle tiedolle. Viestinnällä on keskeinen tehtävä koko yhteiskunnan kyberturvallisuuden vahvistamisessa: se tukee varautumista, lisää tietoisuutta ja auttaa eri toimijoita reagoimaan muuttuviin uhkiin. Selkeä ja saavutettava kyberturvallisuutta koskeva viestintä onkin entistä tärkeämpi osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä.
Tapahtumiin osallistui tuhansia
Vuonna 2025 Kyberturvallisuuskeskus tavoitti omissa ja sidosryhmien kanssa järjestetyissä tapahtumissa tuhansia ihmisiä. Suurimpia tietoturvayhteisölle järjestettyjä tapahtumia olivat Huoltovarmuuskeskuksen kanssa maaliskuussa järjestetty Tietoturva 2025 -seminaari, joka tavoitti ennätysyleisön 3300 ihmistä. Seminaari järjestettiin vuoden lopussa marraskuussa toisen kerran Cyber Security Nordic -messujen yhteydessä Helsingin messukeskuksessa.
Vuoden alussa yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen, Digi- ja väestötietoviraston, valtiovarainministeriön sekä Kuntaliiton kanssa järjestetty Kuntien tietoturva 2025 -webinaari kokosi lähes 500 osallistujaa kuulemaan kuntien ajankohtaisista kyberturvallisuusteemoista.
Kyberturvallisuuskeskus osallistui tammikuussa Espoon Tapiolassa järjestettyyn Espoo Assembly Gaming Day -tapahtumaan. Keskuksen asiantuntijat kertoivat tapahtumassa lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen tietoturvallisesta pelaamisesta sekä yleisestä tietoturvasta.
Helmikuussa keskus oli mukana Disobey-tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla. Keskuksen asiantuntijoiden Community Villageen tuottama haaste herätti runsaasti kiinnostusta osallistujien keskuudessa, ja ajoittain keskuksen standille muodostui jopa puolen tunnin jono haasteen suorittamista varten.
Huhtikuussa Jyväskylässä järjestetyillä Digiturvamessuilla keskuksella oli oma standi, ja tapahtuman lavoilla asiantuntijat kertoivat muun muassa kyberturvallisuuden uhkatilanteesta, jakoivat tietoturvavinkkejä sekä esittelivät keskuksen toimintaa sekä maksuttomia kyberturvallisuuspalveluja.
Vuonna 2024 käynnistynyt Kyberala murroksessa -webinaarisarja jatkui myös vuonna 2025. Vuoden aikana järjestimme kaksi webinaaria, joiden aiheina olivat Kriittiset digiteknologiat: kvantti- ja avaruusteknologia sekä kyberturvallisuuden vuosi 2025. Toteutimme webinaarisarjan yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen, Digi- ja väestötietoviraston sekä Kyberala ry:n kanssa. Webinaareihin osallistui lähes 1000 ihmistä.
Lisäksi järjestimme vuonna 2025 useita webinaareja ja verkkotapaamista ajankohtaisista kyberturvallisuuden aiheista, kuten kyberkestävyyssäädös, Kybermittari, EUn kyberturvallisuussertifioinnit sekä Euroopan tietoturvadirektiivi NIS2.
Kyberturvallisuuteen liittyvät asiat näkyivät säännöllisesti mediassa
Kyberturvallisuuteen liittyvät aiheet näkyivät säännöllisesti mediassa ja asiantuntijamme antoivat säännöllisesti haastatteluja. Lisäksi tapasimme toimittajia eri tilaisuuksien yhteydessä sekä järjestimme taustoittavia mediatilaisuuksia, myös yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Viikoittain julkaistavan Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksen teemat, kuten ajankohtaiset huijaukset nousivat säännöllisesti mediassa esille.
Vuosi 2025 oli Kyberturvallisuuskeskukselle sen historian vilkkain mediavuosi, mikä kuvastaa kasvavaa tarvetta ajantasaiselle, puolueettomalle ja luotettavalle kyberturvallisuustiedolle nykyisessä maailman tilanteessa. Median kautta kyberturvallisuuteen liittyvät teemat tavoittavat laajasti erilaisia yleisöjä ja lisäävät tietoisuutta erilaisista uhkista sekä keinoista suojautua niiltä koko yhteiskunnassa.
Nyt valppaana -verkostossa vahvistetaan kansalaisten kyberturvallisuuttatietoisuutta
Traficom on käynnistänyt vuoden 2024 lopussa pitkäaikaisen verkostotoiminnan, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten kyberturvallisuustietoisuutta ja parantaa arjen kyberturvallisuustaitoja. Verkostossa kehitetään viranomaisten ja järjestökentän yhteistyötä kansalaisiin ja eri väestöryhmiin kohdistuviin uhkiin liittyvässä tiedonvaihdossa ja viestinnässä. Verkostoon kuuluu viranomaisia ja organisaatiota, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämän etujärjestöjä.
Vuoden 2025 aikana verkosto kokoontui seitsemän kertaa. Tapaamisissa kuultiin tietoiskuja verkoston ehdottomista aiheista, muun muassa kansainvälisistä verkkopankkihuijauksista, romanssihuijauksista ja kyberturvallisuuden sääntelyn kehityksestä.
Tapaamisissa jaettiin myös tietoa verkoston piirissä meneillään olevista kyberturvallisuuden tietoisuuden lisäämisen hankkeista ja kampanjoista ja valmisteltiin yhteisiä hankkeita, joita vuonna 2025 olivat esimerkiksi yhteinen mediatiedote kyberhyökkäyksen uhreille saatavilla olevasta avusta sekä lokakuussa toteutettu Euroopan kyberturvallisuuskuukauden yhteiskampanja Aalto-yliopiston toteuttaman EU Cyber Citizen -hankeen materiaaleja hyödyntäen.
Järjestimme Oodi-kirjastossa Helsingissä 2.12.2025 Nyt valppaana verkossa! -tilaisuudet medialle ja kansalaisille. Tilaisuuksissa käsiteltiin arjen kyberturvallisuutta. Mediatilaisuudessa huijaustilanneesta alustivat poliisin, Digi- ja väestötietoviraston, Aalto yliopiston ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijat. Yleisötilaisuudessa kyberturvallisuudesta keskusteltiin muun muassa kyberturvallisuudesta kirjoittavien dekkaristien ja sekä huijauksia kohdanneiden kanssa. Tilaisuuksissa kuultiin myös Poliisin, Digi- ja väestötietoviraston, Aalto yliopiston Cyber Citizen ja Kyberturvallisuuskeskuksen vinkit turvalliseen ja täysipainoiseen kyberturvalliseen digitaaliseen arkeen. Yleisötilaisuus välitettiin suorana Yle Areenassa.
Verkoston toimintaa esiteltiin joulukuussa Oikeuspalveluviraston ja OECD:n järjestämässä, Euroopan komission rahoittamassa, Addressing online financial frauds and scams through digital financial literary in Finland - digitaalisen talousosaamisen strategian hankkeen työpajassa.
Miten viestiä kyberhyökkäyksistä? - kriisiviestintäohje organisaatioille
Yhteiskunnan digitalisoituessa olemme entistä riippuvaisempia toimintavarmoista ja tietoturvallisista palveluista arjessamme. Viime vuosien aikana valitettavasti entistä useampi organisaatio ja yksilö ovat joutuneet kyberhyökkäyksen kohteeksi. Käytännön kokemus kyberhyökkäyksistä on osoittanut, että organisaatioiden on panostettava viestintään, eikä sen merkitystä ja roolia johtamisessa saa unohtaa.
Traficomin maaliskuussa 2025 julkistamassa ohjeessa kerrotaan erilaisista kyberhyökkäyksistä sekä rikollisten käyttämistä menetelmistä ja keinoista. Lisäksi ohjeessa annetaan vinkkejä viestinnällisen varautumiseen sekä viestintään kyberhyökkäyksen aikana ja sen jälkeen.
Ohje on suunnattu organisaatioiden johdolle, turvallisuuden ja viestinnän asiantuntijoille sekä tilannekuvasta ja varautumisesta vastaaville asiantuntijoille. Ohje tehtiin yhteistyössä Finanssivalvonnan, Keskusrikospoliisin, Kuntaliiton, Poliisihallituksen, Suojelupoliisin ja tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Sen luonnosversioita kommentoivat useat viestintä- ja tietoturva-alan asiantuntijat yhteiskunnan eri sektoreilta.
Kyberhyökkäyksiä koskeva viestintäohje organisaatioille (Ulkoinen linkki)
Traficomin ja suomalaisten teleoperaattorien yhteistyössä kehittämä huijauspuheluiden estoratkaisu palkittiin
Traficomin, DNA Oyj:n, Elisa Oyj:n, Keskusrikospoliisin, Länsilinkki Oy:n, Setera Communications Oy:n, Suomen Numerot NUMPAC Oy:n, Telia Finland Oyj:n ja Ålands Telekommunikation Ab:n yhteistyössä kehittämä tekninen ratkaisu huijauspuheluiden estämiseksi voitti vuoden 2025 Euroopan rikoksentorjuntakilpailun. Aiemmin yhteistyö voitti Suomen kansallisen rikoksentorjuntakilpailun. Ratkaisun avulla pystytään tunnistamaan ja estämään ulkomailta tulevien puheluiden numerotiedon väärentäminen. Toiminta on merkittävästi vähentänyt huijauspuheluiden määrää sekä niistä suomalaisille aiheutuneita taloudellisia menetyksiä.
Rikoksentorjuntaneuvoston, Traficomin, Elisa Oyj:n ja Keskusrikospoliisin tiedote 1.12.2025: Suomi voitti EU:n rikoksentorjuntakilpailun 2025 huijauspuheluiden estotoiminnalla
Tietoturvan suunnannäyttäjä -tunnustus annettiin pitkäjänteisestä työstä digitaalisen yhteiskunnan turvaamiseksi
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin jakaman Tietoturvan suunnannäyttäjä -tunnustuksen sai vuonna 2025 johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta. Perusteluissa Kimmo Rouskua kiitettiin esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä suomalaisen yhteiskunnan kyber- ja digiturvallisuuden edistämiseksi.
Tiedote 12.3.2025 Tietoturvan suunnannäyttäjä -tunnustus annettiin pitkäjänteisestä työstä digitaalisen yhteiskunnan turvaamiseksi | Kyberturvallisuuskeskus (Ulkoinen linkki)