Vuosi 2025 on jälleen koetellut yhteiskuntiemme digitaalista resilienssiä. Kyse ei ole ollut yksittäisistä häiriöistä tai poikkeuksellisista tapahtumista, vaan jatkuvasta tilasta, jossa teknologinen kehitys, geopoliittinen jännite ja taloudellinen epävarmuus kietoutuvat toisiinsa. Kyberturvallisuudesta on tullut keskeinen tekijä siinä, miten yhteiskunnat säilyttävät toimintakykynsä kaikissa oloissa.
Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus osana kokonaisturvallisuutta
Kuluneen vuoden aikana keskustelu on liikkunut kriittisestä infrastruktuurista kvanttiturvalliseen salaukseen, tekoälyagentteihin ja turvalliseen ohjelmistokehitykseen. Näitä teemoja yhdistää yksi perustava kysymys: luottamus. Luottamus siihen, että järjestelmät toimivat, tieto liikkuu oikein ja yhteiskunta kestää myös häiriötilanteissa. Tämä luottamus muodostaa sekä kyberturvallisuuden että huoltovarmuuden ytimen ja samalla koko suomalaisen kokonaisturvallisuuden perustan.
Huoltovarmuus ei ole enää vain varastoja, polttoaineita tai varavoimaa. Nykyisessä toimintaympäristössä se tarkoittaa kykyä ylläpitää yhteiskunnan kriittisiä toimintoja kaikissa olosuhteissa, myös digitaalisissa myrskyissä. Kyberturvallisuus ei ole huoltovarmuuden sivujuonne, vaan sen erottamaton osa.
Huoltovarmuuskeskuksen strategia jäsentää varautumista kolmen keskeisen skenaarion kautta: sotilaallinen uhka, laaja-alainen vaikuttaminen ja globaalit taloushäiriöt. Kaikilla näillä skenaarioilla on vahva digitaalinen ulottuvuus.
Sotilaallinen uhka ei enää ala rajalta, vaan verkoista, koodista ja datasta. Kybervaikuttaminen voi lamauttaa kriittisiä toimintoja ilman fyysistä voimankäyttöä. Kyberturvallisuus on siksi ymmärrettävä osaksi kokonaisturvallisuutta, jossa siviili-, yritys- ja sotilaallinen varautuminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Puolustus on yhä useammin ohjelmistoja, järjestelmiä ja kykyä palautua häiriöistä.
Laaja-alainen vaikuttaminen on jatkuvaa ja monimuotoista. Se ei rajoitu informaatioon, vaan ulottuu talouteen, teknologiaan, toimitusketjuihin, julkiseen keskusteluun ja algoritmeihin. Tavoitteena ei ole vain mielipiteiden muokkaaminen, vaan luottamuksen rapauttaminen – se liima, joka pitää yhteiskunnan koossa. Tekoälyn tuottama disinformaatio, taloudellinen painostus ja digitaaliset riippuvuudet voivat heikentää yhteiskunnallista yhtenäisyyttä huomaamattomasti mutta tehokkaasti.
Tässä ympäristössä luottamuksesta tulee kriittinen kansallinen voimavara. Se rakentuu läpinäkyvyydestä, yhteistyöstä ja kyvystä hahmottaa totuus monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa tilannekuvassa. Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus kohtaavat tässä jaetussa tilanneymmärryksessä ja kyvyssä toimia yli sektorirajojen.
Globaalit taloushäiriöt muodostavat kolmannen keskeisen riskin. Taloudet ja infrastruktuurit ovat nyt kytkeytyneet toisiinsa enemmän kuin koskaan. Häiriö yhdessä osassa maailmaa voi pysäyttää kriittisiä toimintoja toisessa. Tässä todellisuudessa digitaalinen omavaraisuus – oma osaaminen, oma koodi ja oma hallinta – nousee uudeksi huoltovarmuuden muodoksi.
Kun näitä kolmea skenaariota tarkastellaan yhdessä, johtopäätös on selvä: kyberturvallisuus ei ole enää yksi osa yhteiskunnan resilienssiä – se on sen selkäranka. Huoltovarmuus puolestaan on kokonaisturvallisuuden käytännöllinen ydin, joka yhdistää arjen jatkuvuuden, teknologisen kestävyyden ja kansallisen puolustuskyvyn.
Suomalaisen kokonaisturvallisuuden vahvuus on aina ollut yhteistyössä. Viranomaiset, elinkeinoelämä ja kansalaiset muodostavat kokonaisuuden, joka kykenee ennakoimaan, varautumaan ja palautumaan. Tämä yhteistoiminnallinen malli on nyt vietävä täysimääräisesti myös digitaaliseen toimintaympäristöön.
Turvallinen koodi on kriittinen resurssi. Yhteistyö on uusi turvaverkko. Ja luottamus on energia, joka pitää yhteiskunnan liikkeessä myös häiriöiden keskellä.
Yhteinen digitaalinen selkärankamme rakentuu näistä elementeistä. Sen varaan voidaan rakentaa Suomi, joka on turvallinen, toimintakykyinen ja luottamuksen arvoinen – sekä fyysisessä että digitaalisessa maailmassa.
Juha Ilkka
Johtava varautumisasiantuntija
Huoltovarmuuskeskus